Yhdistys

Suomen Bouvier ry on perustettu vuonna 1981, alunperin nimellä Suomen Flanderinpaimenkoirat. Jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 145.

Rotujärjestö yhdistyksestämme tuli vuonna 2001, Ardennienkarjakoira on otettu yhdistykseen mukaan vuonna 2015.
Rotujärjestönä yhdistyksellä on vastuu yhteydenpidosta Suomen Kennelliittoon mm. jalostukseen ja kasvatustoimintaan liittyvissä asioissa. Suomen Bouvier ry on myös Suomen Palveluskoiraliitto ry:njäsenyhdistys.
Suomen Bouvier ry toimii rotujen harrastajien yhdyssiteenä ympäri Suomen ja yhdistyksellä on alueyhdyshenkilöitä eri puolilla Suomea. Rodun harrastajien toimintaa tuetaan eri tavoin, rodun näkyvyyden edistämiseksi.
Suomen Bouvier yhdistys järjestää jäsenistölleen eri tapahtumia harrastustoimintaan liittyen, esim. lajikoulutuksia tai leirejä.
Tavoitteena on järjestää vuosittain rotujen mestaruuskisat palveluskoiralajeissa, sekä vuorovuosin tottelevaisuudessa ja rally-tokossa.

Tavoitteena on myös järjestää luonnetesti tai MH-luonnekuvaus vuosittain joihin jäsenistöllä on ensisijainen osallistumisoikeus.

Bouvierien erikoisnäyttely, on järjestetty vuodesta 1984 joka vuosi tai joka toinen vuosi. Vuodesta 2016 lähtien erikoisnäyttelyyn osallistuvat myös ardennienkarjakoirat.
Jalostustoimikunta pyrkii vuosittain järjestämään jalostuspäivän, jossa asiantuntija-alustuksen lisäksi keskustellaan bouvierien ja ardennienkarjakoirien jalostuksen ajankohtaisista kysymyksistä.

*

Voimassaolevat säännöt: 03.11.2021



Yhdistyksen nimi on Suomen Bouvier - Finska Bouvier des Flandres ja kotipaikka on Nurmijärvi.
Yhdistyksen kielinä ovat Suomi ja Ruotsi, rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on Suomi.



Yhdistyksen toiminta on valtakunnallista. Tarkoituksena on edistää bouvierin ja ardennienkarjakoiran jalostusta ja käyttöä palveluskoirana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- valvoo ja opastaa jalostustoimintaa
- pitää kiinteää yhteyttä jäsenistöön järjestämällä neuvonta- ja keskustelutilaisuuksia
- koulutustilaisuuksia ja katselmuksia
- kursseja
- kokeita ja kilpailuja
- harrastamalla julkaisutoimintaa
- seuraa kenneltoiminnan kehitystä ja tekee aloitteita alan kehittämiseksi
- tekee rotua tunnetuksi ja pyrkii lisäämään kennelharrastusta maassamme
- järjestää tuomarikoulutuksia ja kollegioita.
Yhdistys toimiin Suomen Kennelliiton jäsenyhdistyksenä sekä on yhteistyössä Suomen Palveluskoiraliitto ry:n kanssa. Suomen Bouvieryhdistys on Suomen Kennelliiton sekä Suomen Palveluskoiraliiton jäsenyhdistys.



Toimintansa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhdistys perii jäsenmaksuja, joiden suuruudesta päättää vuosikokous. Lisäksi yhdistys hankkii käyttövaroja toimintaansa järjestämällä huvitilaisuuksia ja arpajaisia sekä vastaanottamalla mahdollisia lahjoituksia. Yhdistys on myös oikeutettu omistamaan kiinteää omaisuutta.



Yhdistyksen jäsen voi olla kuka tahansa yksityinen henkilö, jonka hallitus hyväksyy. Yhdistykseen voidaan kuulua ainais-, vuosi, nuoriso-, perhe- tai kunniajäsenenä. Nuorisojäseniksi katsotaan
kaikki alle 18-vuotiaat yhdistyksen jäsenet. Mikäli saman perheen yksi tai useampi jäsen on liittynyt yhdistykseen vuosijäseneksi, voivat muut perheenjäsenet liittyä yhdistykseen perhejäseninä. Nuoriso- ja perhejäsenen jäsenmaksu on puolet vuosijäsenen jäsenmaksusta. Yhdistyksen vuosijäsen, joka maksaa vähintään kymmenen vuoden jäsenmaksut etukäteen, voidaan hallituksen toimesta ja omasta anomuksestaan hyväksyä ainaisjäseneksi.
Ainaisjäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistyksen hallitus voi kutsua asiantuntijajäseneksi henkilön, joka katsotaan erityisen ansioituneeksi rotujen palkintotuomarina tai kynologian asiantuntijana. Hallitus voi esittää kunniajäsenyyttä henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä. Hallituksen esitys käsitellään yhdistyksen kokouksessa. Kunniajäsen on jäsenmaksuista vapaa, kuten myös asiantuntijajäsen.
Uusia ainaisjäseniä ei oteta 1.4.2011 jälkeen.



Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota jättämällä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisen ilmoituksen erostaan tai ilmoittamalla erostaan suullisesti yhdistyksen kokouksessa. Eroilmoitus
merkittäköön tällöin pöytäkirjaan. Yhdistyksen jäsen erotetaan vuoden loppuun mennessä ja yhdistyksen suomat edut, kuten jäsenlehti katkeavat eräpäivänä, mikäli jäsenmaksu on jätetty maksamatta. Yhdistyksen jäsenen erottamista voidaan esittää yhdistyksen kokoukselle, mikäli jäsen toimii hyvien tapojen vastaisesti tai on erotettu Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n jäsenyydestä tai harjoittaa jalostustoimintaa sopimattomalla tavalla. Erottamiseen tarvitaan 3/4 yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.



Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksan (8) muuta täysi-ikäistä jäsentä. Hallituksen muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan neljän (4) jäsenen ollessa erovuorossa vuosittain. Lisäksi valitaan
hallitukselle kaksi (2) varajäsentä, jotka vaihtuvat vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Sihteeri ja
rahastonhoitaja voidaan myös valita hallituksen ulkopuolelta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä. Asiat
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.



Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja sihteerillä kullakin yksin.



Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.



Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on julkaistava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen verkkosivuilla.


10§
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-maaliskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus ainais-, kunnia-, vuosi- ja perhejäsenellä. Nuorisojäsenellä äänioikeutta ei ole. Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni sekä oikeus oman äänensä lisäksi edustaa kahta yhdistyksen jäsentä valtakirjalla. Yhdistyksen päätökseksi tulee äänestyksessä se mielipide, jota on kannatettu yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös verkon välityksellä kokouksen aikana. Hallitus päättää kokouskohtaisesti sen, millä sähköisellä välineellä ja sovelluksella kokoukseen voi osallistua. Äänestäminen edellyttää jäsenyyden lisäksi henkilöllisyyden osoittamista.


11§
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus eri jäsenryhmille
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja erovuoroissa olevien tilalle uudet hallituksen jäsenet sekä hallituksen varajäsenet
9. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varamiestä - toiminnantarkastajien toimikausi on vuosikokousten välinen aika
10. Kuullaan jalostustoimikunnan kertomus ja valitaan erovuoroisten tilalle uudet jalostustoimikunnan jäsenet - jalostustoimikunta käsittää neljä vuosikokouksen valitsemaa jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Jalostustoimikunta on päätösvaltainen kun vähintään yksi jäsen on puheenjohtajan lisäksi läsnä. Jäsenet valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan kahden jäsenen ollessa vuosittain erovuorossa.
Toimikunnan jäsenten uudelleenvalinta on mahdollinen ja yksi jäsenistä voi olla yleisesti hyväksytty asiantuntija alalla, eläinlääkäri tai vastaava, jonka asiantuntemus käytetään rotujen
jalostuksen hyväksi. Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin hallitukselle, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


12§
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa oikeuden toimesta lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.


13§
Muutoin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia