jalostus

Bouvier kuuluu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joka on voimassa ajalla 1.1.2018-31.12.2021 ja siitä jatkuen 1.1.2022-31.12.2026 seuraavasti:

Pentujen vanhemmista pitää olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärnivellausunto, sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkka- ja kyynärnivelkuvaushetkellä koiran tulee olla 18 kuukautta täyttänyt. Lonkkakuvaustuloksen tulee olla A, B tai C. Kyynärnivelkuvauksen tuloksen tulee olla 0 tai 1. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi. Perinnöllistä kataraktaa sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei kuitenkaan sulje koiraa jalostuksesta. Astutushetkellä koiralla tulee olla koulutustunnus palvelus- tai pelastuskoirakokeesta tai loppuun suoritettu luonnetesti tai MH-kuvaus. Myös Kennelliiton tallentama IPO-FH-tulos hyväksytään. Huom! Kuvausikä 18 kk tulee voimaan vasta 1.1.2018 eli koskee siitä päivästä alkaen kuvattuja koiria. Sitä ennen nuorempana kuvatuista koirista annetut viralliset lausunnot ovat edelleen voimassa myös jatkossa.


>> PEVISA

Ulkomaisten urosten jalostuskäytössä huomioitavaa 1.1.2012 alkaen:

Rotukohtainen PEVISA-ohjelma koskee myös ulkomaisen uroksen jalostuskäyttöä. Bouviereilla on koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen pysyväisluonteinen poikkeuslupa.
Poikkeusluvan mukaisesti ulkomaisilta uroksilta ei vaadita kyynär- tai silmätutkimustulosta eikä luonteen testausta/arviointia tai käyttötulosta. Lupa koskee ulkomailla tapahtuvaa astutusta sekä ulkomaisen uroksen sperman käyttöä. Pysyvä poikkeuslupa ei siis koske Suomessa vierailevalla uroksella tapahtuvaa astutusta. Täällä oleva uros voidaan tarvittaessa joko tutkia PEVISA-ohjelman mukaisesti, tai rotujärjestö voi esittää tapauskohtaista poikkeuslupaa uroksen käytölle (koirarekisteriohjeen kohta 5). Typistettyjen koirien jalostuskäyttö sallitaan koirarekisteriohjeen kohdan 5 mukaisella tapauskohtaisella poikkeuslupamenettelyllä

Lue lisää Kennelliiton koirarekisteriohjeesta: https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/kennelliiton-koirarekisteriohje

rotujärjestön hyväksi katsomia asioita jalostuskoiria valittaessa

Terveys

Rotujärjestö pitää hyvänä, että:

Vanhempien lonkat ovat A-, B- tai korkeintaan toisella vanhemmista C.

Mikäli toisella vanhemmista kyynärnivel/nivelet on 1, olisi toisella 0/0.

Mikäli toisella vanhemmista on todettu PHTVL/PHPV 1-aste, niin tällöin toisella vanhemmista ei tulisi olla mitään mainintaa sikiöaikaisista verisuonijäänteistä silmissä.

Vanhemmilla on näyttelytulos virallisesta näyttelyluokasta.

Molemmilla vanhemmilla on virallinen selkäkuvauslausunto VA, SP, LTV.

Yleisen näkemyksen mukaan jalostukseen ei tulisi käyttää koiria, jotka ovat allergisia, atooppisia, niillä on jokin autoimmuunisairaus tai toistuvia suolistotulehduksia. Mikäli koiran sisaruksilla ilmenee mainittuja sairauksia, tulee asiaan kiinnittää huomiota parituskumppanin valinnassa, ettei yhdistetä sellaisia koiria joiden suvuissa ilmenee samoja ongelmia.

Luonne ja käyttäytyminen

Rodulla on jalostuskoirille luonnenäyttöpakko pentujen rekisteröinnin ehtona. Rotujärjestö suosittelee, että jalostuskoirien valinnassa kiinnitettäisiin erityisesti huomioita taisteluhalun ja temperamentin puutteisiin, eikä samoja puutteita omaavia koiria tulisi yhdistää.
Ääniherkkiä koira ei tule käyttää jalostukseen. Ääniherkkyys on voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Myöskään muutoin arka tai pelokas koira ei ole sovelias jalostuskoiraksi.

Sukusiitos

Rodun monimuotoisuutta tulisi pyrkiä ylläpitämään jalostusvalinnoilla. Kunkin yksilön jalostuskäytössä tulisi huomioida populaatiolle saatava jalostuksellinen hyöty ja koiran parituskumppanien tulee olla suvuiltaan mahdollisimman toisistaan poikkeavia. Yhdistelmien sukusiitosprosentiksi suositellaan enimmillään 6,25% neljän polven sukutaululla. Uusintayhdistelmiä ei suositella, paitsi, jos aiemmasta yhdistelmästä on syntynyt enimmillään kaksi pentua. Tuontikoirat tulisi hankkia nykyinen populaatio huomioiden, useista ja toisistaan poikkeavista sukulinjoista.

>>Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) voimassa 2022-2026

jalostustoimikunta

Bouvierin jalostukseen liittyvästä työstä vastaa hallituksen ja yleiskokouksen alaisuudessa nelijäseninen jalostustoimikunta. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Jalostustoimikunnan tehtävänä on kerätä ja jakaa tietoa kokonaisvaltaisesti rodun terveydestä, luonteesta, käyttöominaisuuksista ja ulkomuotoseikoista. Jalostustoimikunta myös seuraa rodun tilaa sekä Suomessa, että ulkomailla eri ominaisuuksissa.
Jalostustoimikunnan tulee toimia huomioiden koko rodun populaatio. Jalostustoimikunta kantaa päävastuun joka viides vuosi jalostuksen tavoiteohjelman laatimisesta, sekä seuraa ja arvioiohjelman toteutumista. Toimikunnan tehtävänä on myös vastata PEVISA-ohjelman laatimisesta, päivityksestä ja seurannasta. Jalostustoimikunta julkaisee vuosikirjan ja pyrkii järjestämään vuosittain jalostuspäivät.
Jalostustoimikunta käsittelee rodun poikkeuslupa-anomukset ja muut lausuntoa vaativat asiat sekä vastaa näihin kirjallisesti ja tarvittaessa perustelee kantansa. Poikkeuslupa-anomuksiin liittyvissä lausunnoissa on tuotava esiin täyttääkö yhdistelmä rodun JTO:n suositukset jalostuskoirille.
Jalostustoimikunta vastaa myös ulkomuototuomareiden tuomarikollegion järjestämisestä.

Kaikki bouvierien tilastotieto, rekisteröinnit, PEVISAn mukaiset terveystutkimustulokset, koe- ja näyttelytulokset ja sukutaulut löytyvät Suomen Kennelliiton KoiraNet-järjestelmästä. Järjestelmässä on tehtävissä myös mielenkiintoisia yhteenvetoja ja Suomessa rekisteröityjen koirien sukutauluja yhdistelemällä voi suunnitella myös jalostusyhdistelmiä.

Jalostustoimikuntaan kuuluvat henkilöt löydät Yhdistys – Jalostustoimikunta linkin takaa.

kennelnimen puoltoanomus

Huom! Kennelnimen puoltoanomus bouvierille. Täytä kennelnimen puoltoanomus ja lähetä se yhdistyksen sihteerille hyvissä ajoin ennen seuraavaa hallituksen kokousta.